Koronarajoitusten purku vaikuttaa yrityksiin
Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat poikkeusolot rajoituksineen ovat vaikuttaneet elämäämme jo noin kahden vuoden ajan. Poikkeusoloista on melkein jo tullut uusi normaali, mutta rajoitukset päättyvät hallituksen lupausten täyttyessä jo lähitulevaisuudessa, ja sillä on omat vaikutuksensa yritystenkin arkeen. Mitä yritysten tulisi ottaa huomioon koronarajoitusten jälkeen?
Sisältö:
Kriisin jälkihoito
Poikkeusolot muuttivat työtapojamme
Panosta terveyteen ja turvallisuuteen
Kehitä verkkoliiketoimintaa
Maksuvalmiuden varmistaminen
Katse tulevaisuuteen
Kriisin jälkihoito
Erityisesti pienyritykset ovat kärsineet poikkeusolojen aikana asiakaskadosta ja kassavirran heikkenemisestä. Matkailu-, ravintola-, tapahtuma- ja kulttuurialaan sekä liikunta-alan toimijoihin on kohdistunut erityisen paljon rajoitustoimia, jotka ovat osin estäneet elinkeinonharjoittamisen hetkellisesti kokonaan. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on joutunut kohtaamaan korona-ajan vaikutukset liiketoiminnassaan tavalla tai toisella. Jotkin toimialat ovat myös hyötyneet poikkeusolojen mukanaan tuomista muutoksista, kun kuluttajien eurot ovat siirtyneet esimerkiksi ravintoloista ruokakauppoihin. Maailmanlaajuinen kriisi on koskettanut meitä kaikkia ja pahimmillaan se voi jättää jälkeensä traumoja.
Traumaattiset kriisit etenevät usein seuraavien vaiheiden kautta:
-
shokkivaihe
-
reaktiovaihe
-
käsittelyvaihe
-
uudelleen suuntautumisen vaihe
Nämä vaiheet voidaan tunnistaa myös yrityksissä, joita koronakriisi on runnellut eniten. Kriisin päätyttyä on hyvä katsoa taaksepäin ja analysoida kriisin aikana tehtyjä ratkaisuja: Missä onnistuttiin ja missä ei? Mitä tehdä seuraavalla kerralla toisin? Analyysi mahdollistaa kriisinhallintataitojen kehittämisen ja vahvistaa yritystä selviämään tulevista haasteista entistä paremmin. Tarkastele myös henkilöstön hyvinvointia ja arvioi, missä kriisin vaiheessa työntekijät ovat menossa. Mikäli yrityksen uudelleen suuntautumisen vaihe on tarkoittanut vaikkapa YT-neuvotteluja ja irtisanomisia, voi henkilöstö olla vielä esimerkiksi käsittelyvaiheessa ja kaivata johdon tukea edetäkseen kohti tulevaa.
Poikkeusolot muuttivat työtapojamme
Koronarajoitukset ja etätyösuositukset ovat väistämättä muuttaneet työnteon tapoja. Osasta muutoksista tullaan vielä palaamaan normaaliin, mutta osa uusista työskentelytavoista tulee varmasti myös jäämään osaksi arkeamme. Tosiasiassa suuri osa korona-aikana käyttöön otetuista työtavoista ja -välineistä on tehnyt tuloaan jo ennen pandemiaa, joten oikeastaan työelämän muutos on vain nopeutunut poikkeusolojen myötä.
Tilakustannuksissa on säästetty jo vuosia tiivistämällä tilankäyttöä avotoimistoilla ja monikäyttötiloilla. Näistä on kuitenkin ollut korona-aikana myös haittaa, kun turvavälien pitäminen on ollut vaikeampaa ja tilojen jakaminen on lisännyt kosketustartuntojen riskiä. Työajan joustot ja paikkariippumaton työskentelymalli ovat kuitenkin olleet toimivia ratkaisuja poikkeusaikana.
Etätyöskentely on yleistynyt laajasti ja tulee varmasti jäämään osaksi arkeamme.
-
Mahdollista etätyö rakentamalla luottamusta työntekijöihin ja kehitä työajanseurantaa nykyvaatimuksia vastaavaksi.
-
Kehitä etätyöyhteyksiä ja etäpalaverikäytäntöjä.
-
Muista myös kouluttaa henkilöstöä uusiin toimintatapoihin, jotta muutos työyhteisössä olisi mahdollisimman sujuva.
-
Edistä etätyöläisten työssä jaksamista tarjoamalla kunnon työvälineet myös kotona työskentelyyn ja ohjeista ergonomiseen työskentelyyn.
-
Pidä etätyöläiset mukana työyhteisössä järjestämällä välillä yhteisiä kokoontumisia tai ainakin säännöllisiä etätapaamisia tiimin jäsenten kesken.
-
Laadi selkeät ohjeet ja käytännöt etäyön tekemiseen, jotta säännöt ovat tasapuoliset ja lait, vakuutukset ja verotukselliset seikat tulevat huomioiduiksi.
Mikäli etätyö ei pääsääntöisenä työskentelymallina sovi yrityksen toimintatapoihin, mahdollista ainakin osittainen etätyö eli rakenna työnteon hybridimalli. Työntekijät ovat jo ehtineet tottua aiempaa joustavampaan työskentelymalliin ja sen mukanaan tuomiin etuihin, joista monelle tärkein on vapaa-ajan lisääntyminen työmatkojen jäädessä pois arjesta. Työn joustavuus on jatkossa työnhakijoille entistä tärkeämpi kriteeri ja osaajien motivoinnin kannalta oleellinen asia huomioida.
Panosta terveyteen ja turvallisuuteen
Vaikka koronarajoituksia puretaan, ei pandemia ole vielä ohi. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistaminen on siis tärkeää myös jatkossa. Yritys ei voi toimia ilman työkykyistä henkilökuntaa, ja terveystoimilla on vaikutusta myös työntekijöiden motivaatioon. Pelko sairastumisesta ja koronaepidemian pahenemisesta pysyy ihmisten mielessä vielä pitkään ja turvallisuuteen panostaminen on työnantajalta osoitus kiinnostuksesta henkilöstönsä hyvinvointia kohtaan. Välinpitämätön työnantaja ei kannusta työntekijää antamaan parastaan.
Terveysturvallisuuteen panostaminen parantaa myös asiakaskokemusta. Tehostettu siivous, käsienpesupisteiden ja käsidesin tarjoaminen viestivät vastuullisesta toiminnasta korona-aikana. Tarpeettomien lähikontaktien välttäminen tulee luultavasti myös näkymään liiketoiminnassa pidemmän aikaa ja siitä saattaa tulla jopa uusi normaali. Etäyhteyksien toimivuuden takaaminen on osaltaan myös turvallisuuspanostus. Panostukset henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen voivat hyvinkin olla tulevaisuuden kilpailuvaltteja niin positiivisen työnantajamielikuvan kuin hyvien asiakassuhteiden rakentamisessakin. Kannattaa miettiä, miten voit edistää henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuutta myös jatkossa. Voisitko esimerkiksi parantaa työtilojen hygieenisyyttä antibakteerisilla kalusteilla?
Kehitä verkkoliiketoimintaa
Koronapandemia on muuttanut työskentelytapojemme lisäksi myös liiketoimintaa. Ydinliiketoiminnan kysynnän laskiessa on keksitty uusia kassavirran lähteitä, kehitetty etäpalveluita ja siirretty toimintaa verkkoon. Koronarajoitusten vaikutukset yrityksiin ovat pakottaneet uudistumaan. Ketteryys ja joustavat ratkaisut ovat olleet avainasemassa liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa, ja niillä on merkitystä myös kriisin jälkeisen menestyksen rakentamisessa.
Verkko-ostamisen ja sähköisten yhteydenottojen suosio on kasvanut huimasti korona-aikana ja näihin palveluihin kannattaa tulevaisuudessakin panostaa. Kuluttajien asiointi sosiaalisen median kanavien kautta on sekin kasvanut. Jos et siis vielä toimi verkossa, nyt on korkea aika aloittaa!
Verkkomyynnin kasvattamiseen kannattaa panostaa, sillä etäasiointi on etätyön tapaan tullut jäädäkseen. Tehosta verkkokauppasi toimintaa esimerkiksi teknisiä ominaisuuksia kehittämällä, analytiikan käyttöönotolla, aktivoinneilla, visuaalisuutta parantamalla tai panostamalla markkinointiin. Muista myös, että asiakkaat odottavat saavansa palvelua myös verkossa! Sähköinen asiakaspalvelu on hyvä kehityskohde myös rajoitusten päätyttyä.
Maksuvalmiuden varmistaminen
Epävarmat ajat eivät pääty rajoitusten purkuun, joten tasainen kassavirta ja maksuvalmius säilyttävät merkityksensä myös lähitulevaisuuden selviytymisessä.
-
Seuraa jatkossakin lyhyen aikavälin kassavirtaa, jonka avulla voit arvioida siihen kohdistuvaa painetta ja reagoida muutoksiin ajoissa.
-
Ylläpidä käyttöpääoman kurinalaisuutta ja huolehdi saamisista ja varastonhallinnasta. Voisiko osan työvälineistä vuokrata ostamisen sijaan?
-
Seuraa suorien kustannusten nousua ja niiden vaikutusta kokonaismarginaaleihin. Neuvottele tarvittaessa toimittajasopimuksia uudelleen. Hidas reagointi voi aiheuttaa pitkäaikaisia taloudellisia haasteita!
-
Pidä silmällä myös sidosryhmiin kohdistuvia paineita ja arvioi niiden vaikutusta omaan liiketoimintaasi.
-
Ota kriisin vaikutukset huomioon myös budjetoinnissa ja liiketoimintasuunnitelman teossa.
-
Mieti eri rahoitusmahdollisuuksia ja mahdollisia säästökohteita.
-
Hyödynnä hallituksen tarjoamat tuet ja korvaukset, jos siihen on mahdollisuus.
-
Muista varautua veroihin!
Näiden ennakoivien toimien lisäksi voit parantaa maksuvalmiutta helposti myös muokkaamalla myyntisaamisten ja ostovelkojen maksuehtoja omaa yritystoimintaa suosivampaan suuntaan. Ideaalitilanteessa omilla ostoveloilla on pitkät maksuehdot ja myyntisaamisilla taas lyhyet. Tämän strategian käyttö edellyttää tietysti neuvotteluvoimaa, jota ei aina välttämättä ole tarpeeksi. Jos et saa myyntisaamisten maksuehtoja lyhennettyä, voit kokeilla laskujen lähettämistä aiemmin. Toisinaan asiakas saattaa maksaa laskunsa etuajassa. Kannattaa harkita myös laskutuksen ulkoistamista, jos kassanhallinnan haasteena on maksujen viivästyminen.
Joskus maksuvalmiuden varmistaminen hoituu helpoiten yrityslainan avulla. Kannattaa hakea lainaa ennakoivasti, eikä vasta sitten, kun maksukyky on jo menetetty, sillä lainan hakeminen ilman luottotietoja on mutkikasta. Lyhytaikainen lisärahoitus voi säilyttää yrityksen maksuvalmiuden tilanteissa, joissa kassavirta on väliaikaisesti ehtynyt. Koronaepidemian vaikutukset yrityksiin näkyvät usein juuri tilauskannan heikkenemisenä. Hae vakuudetonta yrityslainaa, kun tarvitset nopeasti lisärahoitusta liiketoiminnalle.
Katse tulevaisuuteen
Koronarajoitusten päättyminen kasvattaa toivoa paremmasta huomisesta ja kannustaa toteuttamaan investointeja. Kannattaa varautua tilauskannan kasvuun ja varmistaa yrityksen kyky vastata kysyntään. Joskus lisärahoitus on tarpeen myös kasvun mahdollistamiseksi. Mihin yrityksen kannattaa investoida tuotantokapasiteetin varmistamiseksi? Uusi normaali koittaa pian ja sitä ennen kannattaa tehdä kokonaisvaltainen tilannekatsaus liiketoiminnan eri osa-alueille, jotta voidaan ennakoida ja toteuttaa muutoksia, joita muuttuva koronatilanne edellyttää.