Sidosryhmäanalyysistä apua liiketoimintaan
Ilman sidosryhmiä yrityksen toiminta on mahdotonta. Sidosryhmäanalyysin avulla tunnistetaan yrityksen liiketoimintaan vaikuttavat sidosryhmät ja voidaan suunnitella toimenpiteet, joilla sidosryhmiin on mahdollista vaikuttaa. Analyysin avulla voi saada merkittävääkin apua liiketoiminnan kehittämiseen.
Yrityksen sidosryhmiin kuuluvat kaikki tahot, joiden kanssa yritys toimii. Käytännössä siis sidosryhmää ovat kaikki, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa sekä tahot, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan. Ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa avainsidosryhmät, jotta yrityksen resurssit voidaan kohdistaa liiketoiminnan kannalta merkittävimpiin ryhmiin ja yksilöihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että sidosryhmien merkitys yrityksen liiketoiminnalle voi vaihdella eri tilanteissa.
Sisältö:
Mikä on sidosryhmäanalyysi
Miksi sidosryhmäanalyysi kannattaa tehdä
Sidosryhmäanalyysi vaihe vaiheelta
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Sidosryhmäanalyysin hyödyntäminen
Mikä on sidosryhmäanalyysi
Sidosryhmäanalyysissa määritellään ja analysoidaan esimerkiksi yritykseen tai vaikka projektiin vaikuttavat sidosryhmät. Lisäksi sidosryhmäanalyysissä arvioidaan sidosryhmien merkitys liiketoiminnan kannalta sekä määritellään tarvittavat vuorovaikutuskeinot kullekin sidosryhmälle. Analyysin avulla voi tunnistaa myös kunkin sidosryhmän motivaatiotekijät.
Sidosryhmäanalyysia tulisi myös päivittää ja ylläpitää aina tarvittaessa. Sidosryhmien merkitys sekä erilaiset motivaatiotekijät voivat muuttua yrityksen liiketoiminnassa tapahtuvien muutosten myötä.
Miksi sidosryhmäanalyysi kannattaa tehdä
Yritys ei voi toimia ilman sidosryhmiä, liiketoiminnan kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa kriittiset sidosryhmät ja pohtia keinoja hyvien sidosryhmäsuhteiden luomiseen ja ylläpitoon.
Erilasten sidosryhmien tunnistaminen auttaa liiketoiminnan suunnittelua, lisäksi analyysin avulla voi ennakoida sidosryhmien odotuksia liiketoiminnalta. Analyysin pohjalta voi esimerkiksi harkita kannattaako yhteistyötä syventää tärkeimpien sidosryhmien kanssa sekä selvittää miten yhteistyöstä saadaan paras hyöty kaikille osapuolille. Analyysin avulla voi myös löytyä uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen yllättävienkin sidosryhmien kanssa.
Sidosryhmäanalyysi kertoo yritykselle, miten se voi vaikuttaa omiin sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiinsä. Hyvin hoidetuilla sidosryhmäsuhteilla voi saada merkittävää kilpailuetua liiketoiminnassa.
Sidosryhmäanalyysi vaihe vaiheelta
1. Tunnistaminen
Sidosryhmäanalyysin ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan yrityksen sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät. Sidosryhmiin lasketaan kaikki tahot, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaan tai joihin yrityksen toiminta vaikuttaa.
Sisäisiin kohderyhmiin kuuluvat esimerkiksi henkilökunta, omistajat ja johtajat. Ulkoisiin kohderyhmiin kuuluu liiketoiminnan luonteesta riippuen erilaisia tahoja, kuten asiakkaat, jälleenmyyjät, alihankkijat, rahoittajat, viranomaiset, kilpailijat sekä yhteistyökumppanit.
Ensimmäisessä vaiheessa listataan kaikki tunnistetut sidosryhmät.
2. Luokittelu ja priorisointi
Seuraavaksi luokitellaan ja priorisoidaan tunnistetut sidosryhmät. Joillakin sidosryhmillä on luonnollisesti enemmän vaikutusvaltaa yrityksen liiketoimintaan kuin toisilla. Tämä on tärkeä vaihe, jotta yrityksen resursseja hyödynnetään ensisijaisesti liiketoiminnan kannalta oikeisiin sidosryhmiin.
Luokittelussa on olennaista selvittää, miksi kyseinen sidosryhmä on tärkeä liiketoiminnalle ja miksi yritys on tärkeä kyseiselle sidosryhmälle.
3. Tarpeiden kartoittaminen ja selvittäminen
Kaikilla sidosryhmillä on jonkinlainen tarve tai motivaatio olla vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa. Työntekijät saavat vastineeksi työpanoksesta palkkaa, kun taas asiakkaat haluavat yrityksen tuotteita tai palveluita ja rahoittajilla on intressi auttaa yritystä esimerkiksi kasvuun tähtäävissä investoinneissa. Tarpeiden kartoittamisessa on olennaista selvittää kunkin sidosryhmän odotukset, jotta vuorovaikutus kyseisen sidosryhmän kanssa sujuu kitkatta.
Lisäksi on hyvä tietää, miten sidosryhmä suhtautuu yritykseen, jotta voidaan vahvistaa positiivista suhtautumista tai pyrkiä vaikuttamaan negatiiviseen suhtautumiseen.
4. Määritellään vuorovaikutus ja kommunikointi
Kun sidosryhmien odotukset, vaikutusvalta ja kiinnostus liiketoimintaan on selvillä, voidaan määritellä kuinka usein ja miten sidosryhmään ollaan yhteydessä. Erilaisille sidosryhmille viestitään luonnollisesti eri tyylillä ja erilaisia kanavia käyttäen. Esimerkiksi henkilökunnan kanssa voidaan pitää palavereita tai keskustella kasvotusten, asiakkaita tavataan säännöllisesti ja muistetaan liikelahjoilla tiettyinä aikoina, tavarantoimittajiin puolestaan ollaan yhteydessä sähköpostilla ja puhelimitse kerran kuukaudessa.
Kun tavat on määritelty, on yrityksen helppo toteuttaa sidosryhmäviestintää hallitusti. Sidosryhmäanalyysin tekemiseen on olemassa valmiita pohjia, joita voi hyödyntää.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Vuorovaikutuksella on suuri merkitys paitsi yrityksen mielikuvaan myös kaikkiin sidosryhmäsuhteisiin. Yrityksen kannalta on olennaista pitää kiinni merkityksellisistä sidosryhmistä, siksi vuorovaikutus kannattaa hoitaa sidosryhmän toivomalla tavalla ja aikataulussa.
Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa auttaa myös ennakoimaan trendejä tai muutoksia liiketoimintaympäristössä. Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella on mahdollisuus muuttaa yrityksen toimintaa sidosryhmien toivomaan suuntaan – ja pitää sidosryhmät tyytyväisenä.
Sidosryhmäanalyysin hyödyntäminen
Sidosryhmäanalyysin tekeminen monesti lisää ymmärrystä liiketoiminnan vaikutuksista kokonaisuudessaan. Se pakottaa miettimään yrityksen suhdetta ympäristöön ja auttaa ymmärtämään erilaisten sidosryhmien odotuksia. Sidosryhmäanalyysi kannattaakin nivoa osaksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa.
Sidosryhmäanalyysissä esille tulleet motivaatiotekijät auttavat luonnollisesti vuorovaikutuksessa ja kaikessa viestinnässä sidosryhmien suuntaan. Sidosryhmäanalyysiä voi hyödyntää liiketoiminnassa monipuolisesti ja sen avulla voi löytää uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnan kehittämiseen.
