Sivutoiminen yrittäjyys

Sivutoimisen yritystoiminnan saa varsin helposti ja nopeasti käyntiin. Sivutoiminen yrittäjyys onkin kasvattanut suosiotaan viime vuosina Suomessa, mutta ennen aloittamista kannattaa huomioida yrittäjyyden vaikutukset esimerkiksi työttömyysturvaan ja verotukseen. Sivutoimisenkin yrittäjän on otettava huomioon tiettyjä yrittäjyyteen liittyviä velvollisuuksia kuten yrittäjälle pakolliset vakuutukset.  

Sivutoiminen yrittäjyys on loistava tapa myös testata esimerkiksi liikeidean toimivuutta ilman suuria riskejä, kun toimeentulo on turvattu muilla tavoin. Sivutoimisen yrittäjyyden kautta voi hyvin testata omia kykyjään yrittäjänä tai asiakkaiden kiinnostusta tuotteeseen ja ponnistaminen päätoimiseksi yrittäjäksi voi tällöin tuntua turvallisemmalta vaihtoehdolta.

Sisältö:

Mitä sivutoiminen yrittäjyys on?
Milloin sivutoiminen yrittäjyys kannattaa?
Mikä yritysmuoto kannattaa valita?
Sivutoimisen yrittäjän velvollisuudet
Sivutoimisen yrittäjyyden vaikutukset etuuksiin
Vaikutukset verotukseen

Mitä sivutoiminen yrittäjyys on?

Sivutoiminen yrittäjä tarkoittaa yrittäjää, jonka pääasiallinen toimeentulo tulee muilla tavoin. Useimmiten sivutoiminen yrittäjä onkin palkansaaja, eläkeläinen tai opiskelija, joka haluaa ansaita lisätuloja tai hankkia mielekästä sisältöä vapaa-aikaan esimerkiksi harrastustoiminnan kaupallistamisella tai satunnaisilla toimeksiannoilla.

Sivutoimisena yrittäjänä voivat toimia lähes kaikki, sillä sivutoiminen yrittäjä voi toimia harrastuksenomaisesti: sivutoiminen yrittäjä voi vapaasti määritellä miten paljon ja milloin haluaa tehdä töitä, kun toimeentulo ei ole riippuvainen lisätienestistä. Oman harrastuksen tai mielenkiinnon muuttaminen ansiotuloiksi on myös yksi yleisimmistä sivutoimisen yrittäjyyden aloitussyistä. Sivutoimisen yrittäjän toimiala voi olla mikä vaan.

Milloin sivutoiminen yrittäjyys kannattaa?

Sivutoiminen yrittäjyys sopii moneen tilanteeseen, kun haluaa kerryttää lisätienestejä palkkatyön, eläkkeen tai opintojen ohessa. Ylimääräisten tienestien ohella sivutoimista yrittäjyyttä voi suositella, kun haluaa testata omia kykyjään yrittäjänä sekä liikeidean toimivuutta riskittömästi. Opintojen ohessa voi puolestaan kerryttää arvokasta työkokemusta myöhempää työelämää varten tai saada jalkaa oven väliin tulevaa työpaikkaa varten.

Sivutoiminen yrittäjyys on hyvä vaihtoehto esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• oman osaamisen tai kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen lisätienestien hankinnassa
• liikeidean testaaminen riskittömästi
• omien yrittäjyyskykyjen testaaminen riskittömästi 
• uudelle uralle siirtyminen
• mielekkään tekemisen kaipuu 
• toiminta on kausiluonteista tai osa-aikaista 
• kokemuksen kerryttäminen työelämästä   

Sivutoimisena yrittäjänä omaksuu myös monia asioita liiketoiminnasta ja hallinnollisista asioista, joten arvokasta oppia kertyy huomaamatta.

Mikä yritysmuoto sivutoimisen yrittäjän kannattaa valita?

Sivutoiminen yrittäjä voi valita minkä tahansa yritysmuodon. Monesti käytännöllisin vaihtoehto sivutoimiselle yrittäjälle on kuitenkin toiminimi. Yritysmuodon valinnalla on merkitystä, sillä yritysmuoto määrittää muun muassa vastuiden jakautumisen ja byrokratian tarpeen.

Toiminimen perustaminen onnistuu varsin nopeasti ja kevyellä paperityöllä, siksi se onkin usein sivutoimisen yrittäjän valinta yritysmuodoksi. Toiminimi ei myöskään vaadi juurikaan byrokratiaa toisin kuin esimerkiksi osakeyhtiö. Sivutoimisenkin yrittäjän toki on hyvä tutustua myös muihin yritysmuotoihin tarkemmin ennen valintaa. Mikäli yritystoiminta muuttuu päätoimiseksi tai jokin toinen yritysmuoto sopisikin paremmin tilanteeseen, voi yritysmuodon luonnollisesti vaihtaa vastaamaan paremmin tarpeita ja toimintaa.

Sivutoimista yrittäjyyttä voi myös kokeilla tai harjoittaa erilaisten kevytyrittäjä- ja laskutuspalveluiden kautta omalla verokortilla. Huomioi kuitenkin, että tästä palvelusta veloitetaan usein provisio, eikä palvelun käyttäminen poista sivutoimisen yrittäjän velvollisuuksia.

Sivutoimisen yrittäjän velvollisuudet

Sivutoimisella yrittäjällä on tiettyjä velvollisuuksia, jotka tulee huomioida ennen yritystoiminnan aloittamista ja liiketoimintaa harjoittaessa.

Työnantajalle ilmoittaminen

Työnantajan kanssa on monesti järkevää keskustella ennen sivutoimisen yrittäjyyden aloittamista ja tietyissä tapauksissa se on myös velvollisuus. Esimerkiksi kaupungin, kunnan tai valtion virkasuhteessa työskentelevien on ilmoitettava työnantajalle sivutoimiyrittäjyydestä.

On aina hyvä tarkastaa työsopimuksesta, ettei siihen ole kirjattu lausekkeita, jotka estävät yritystoiminnan tai samalla alalla toimimisen. Mikäli on olemassa pienikin mahdollisuus eturistiriitaan työnantajan kanssa, kannattaa asiasta keskustella etukäteen.

Yleensä sivutoiminenkaan yritystoiminta ei saa kilpailla työsuhteen aikana päätoimisen työn kanssa. Kielto koskee myös toiminnan konkreettista valmistelua. Työsopimuslaki puolestaan kieltää sellaisen toiminnan, joka voisi vahingoittaa työnantajaa. Muutoin ilmoitusvelvollisuutta työnantajalle ei lähtökohtaisesti ole.

Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL

Myös sivutoiminen yrittäjä on velvoitettu yrittäjän eläkevakuutukseen, mikäli ehdot täyttyvät. YEL on hankittava, kun yritystoiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja YEL-ansiotuloa kertyy yli 8 575,45 euroa vuodessa (2023).

YEL on pakollinen myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville työtulorajan ylittyessä, sen sijaan vanhuuseläkkeellä YEL on vapaaehtoinen. Yrittäjän vakuutukset -blogista löytyy tietoa myös yrittäjän vapaaehtoisista vakuutuksista.

Yrittäjän tulee arvioida vuosittainen YEL-työtulo itse. Arvion tulee perustua siihen summaan, jonka maksaisi itse ulkopuoliselle samalla ammattitaidolla varustetulle tekijälle. 

Arvonlisäverovelvollisuus

Sivutoiminen yrittäjä on arvonlisäverovelvollinen, mikäli tilikauden liikevaihto on vähintään 10 000 euroa. Arvonlisäverovelvolliseksi voi ilmoittautua samalla, kun tekee perustamisilmoituksen kaupparekisteriin. Ilmoittautuminen onnistuu myös jälkikäteen muutosilmoituslomakkeella. Maksettavan arvonlisävero määräytyy tavaralle tai palvelulle määritellyn verokannan mukaan. Suomessa alv-verokannat ovat 24, 14 ja 10 prosenttia.

Tulorajasta riippumatta arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa tietyistä palveluista, arvonlisäverosta vapaata toimintaa ovat mm. ammatillinen koulutus, terveydenhoito, rahoituspalvelut, vakuutuspalvelut, arpajaispalvelut, esiintymispalkkiot ja tekijänoikeudet.  

Kirjanpitovelvollisuus

Sivutoiminen yrittäjä on velvollinen pitämään kirjanpitoa yritystoiminnasta. Kun liiketapahtumien määrä on vähäinen, onnistuu kirjanpidon tekeminen helposti itse.

Sivutoimisen yrittäjyyden vaikutukset etuuksiin

Sivutoiminen yrittäjyys voi vaikuttaa etuuksiin. Etuudet voi menettää niin työmäärän tai ansiotulojen myötä.

Opintotuki: Sivutoiminen yrittäjä voi saada opintotukea, toki opintotuen määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saadut ansiot. Tulojen kertymistä on kuitenkin syytä tarkkailla, sillä tulorajojen ylittyessä vähäisestikin opintotukea voi joutua maksamaan takaisin.

Starttiraha: Starttiraha on tarkoitettu aloittavan yrittäjän toimeentulon turvaamiseksi. Sivutoiminen yrittäjä ei ole oikeutettu starttirahaan, koska pääasiallinen toimeentulo tulee muualta. Starttirahaa voi kuitenkin saada, mikäli sivutoiminen yrittäjyys vaihtuu päätoimiseksi. Myöntämiskäytännöt vaihtelevat TE-toimistojen välillä, joten starttirahan saaminen ei ole itsestään selvää. Starttiraha yrittäjälle -blogistamme löydät laajemmin tietoa edellytyksistä sekä hakemisesta. 

Työttömyysturva: Päätoimiset yrittäjät eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin, mutta sivutoimiset yrittäjät voivat saada soviteltua päivärahaa. Ratkaisevassa osassa määriteltäessä yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuutta on työhön käytettävä aika. Mikäli yrittämiseen käytetty työmäärä ei mahdollista kokonaikaisen työn vastaanottamista, tulkitaan työllistyminen päätoimiseksi ja tällöin ei luonnollisesti voi saada työttömyysetuuksia. 

Sivutoimisen yrittäjän sovitellussa päivärahassa huomioidaan yritystoiminnasta saatu tulo. 

Vaikutukset verotukseen

Sivutoimiselle yrittäjän verotus määräytyy samalla tavalla kuin täysipäiväisen yrittäjänkin verot. Verot maksetaan molemmissa tapauksissa ennakkoveroina yrityksen tilikauden tuloksen perusteella. Tämän vuoksi kannattaa tehdä tarkat laskelmat. Tuloja arvioitaessa kannattaa pyrkiä mahdollisimman realistiseen arvioon. Arviota voi myöhemmin täsmentää verottajalle.

Valittu yritysmuoto vaikuttaa verotukseen. Esimerkiksi toiminimellä tehdystä liiketoiminnasta saadut tulot verotetaan yhdessä pääasiallisen tulonlähteen kanssa.  Lue lisää toiminimen tuloista ja verotuksesta.