Toiminimen verotus

Oletko aloittava toiminimiyrittäjä tai harkitset toiminimen perustamista? Tässä artikkelissa selvitämme yksinkertaisesti, miten toiminimen verotus toimii ja mitä yrittäjän on hyvä tietää verotuksesta.

Sisältö:

Mitä veroja toiminimiyrittäjän tulee maksaa?
Arvonlisävero
Ansiotulovero ja pääomatulovero
Ennakkoveron maksaminen
Mikä on ennakkoperintärekisteri?
Toiminimen kulujen vähennykset verotuksessa
Toiminimen veroilmoitus
Lopuksi

Mitä veroja toiminimiyrittäjän tulee maksaa?

Toiminimiyrittäjän tärkeimmät verot ovat arvonlisävero ja ansiotulovero. Mikäli toiminimi on ehtinyt kerryttää nettovarallisuutta, tulee pääomatulo ajankohtaiseksi.

• Arvonlisävero kerätään asiakkailta ja tilitetään valtiolle
• Ansiotulovero maksetaan toiminimen tuloksen perusteella
• Pääomatulovero maksetaan toiminimen nettovarallisuuden perusteella
• Ennakkoverolla maksetaan nimensä mukaisesti ennakkoon ansiotuloveroa

Arvonlisävero

Arvonlisävero, eli ALV, on usein yksi aloittavan yrittäjän kompastuskivistä. Yksinkertaisesti sanottuna arvonlisävero on tuotteen tai palvelun arvoon kohdistuva välillinen kulutusvero, jonka kuluttajat maksavat valtiolle yrityksen kautta. Myös yritysten välisissä kaupoissa arvonlisävero kerätään, mutta se ei ole osa liikevaihtoa. Yritys voi vähentää toisen yrityksen veloittaman arvonlisäveron hakemalla arvonlisäveron palautusta, jos arvonlisäveron sisältynyt osto on käytetty omassa arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa.

Lähes jokainen yritys on arvonlisäverovelvollinen, eli velvollinen keräämään arvonlisäveron asiakkailtaan, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittaudutaan yrityksen perustusilmoituksen yhteydessä tai myöhemmin muutosilmoituslomakkeella.

Milloin toiminimiyrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen?

Tietyillä aloilla, kuten sairaanhoito- ja terveyspalveluissa ei kerätä arvonlisäveroa, joten jos yritys ei myy muita palveluita, ei arvonlisäveroa tarvitse kerätä. Lisäksi yrityksen vuotuisen liikevaihdon ollessa alle 15 000 euroa, ei yritys ole arvonlisäverovelvollinen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikäli liikevaihto ylittää 15 000 euron rajan, verottaja kerää arvonlisäveron koko liikevaihdosta, vaikka arvonlisäveroa ei ole kerätty, ei vain ylittävästä osuudesta. Toisin sanoen yrittäjä joutuu maksamaan arvoverolisän omasta tuloksestaan.

Arvonlisäverottomien palveluiden tai tavaroiden myyntejä ei voi laskuttaa arvonlisäverollisina, eikä niihin kohdistuvien hankintojen arvonlisäveroa voi vähentää. Näitä ovat esimerkiksi:

• kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus
• postin yleispalvelut
• rahoitus- ja vakuutuspalvelut
• sosiaalihuolto
• tekijänoikeudet
• terveyden- ja sairaanhoito
• tietyt esiintymispalkkiot
• yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakoulu- ja taiteen perusopetus

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Vaikka yrityksen liikevaihto on alle 15 000 euroa, arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista kannattaa harkita, ellei ole täysin varma liikevaihdon jäävän alle tuon summan. Mikäli liikevaihto ylittää rajan, on yritys kerännyt arvonlisäveron ja voi tilittää sen. Jos liikevaihto jää kuitenkin alle rajan, yritys voi hakea alarajahuojennusta, jolloin arvonlisäverot lasketaan osaksi yrityksen tulosta.

• Jos yrityksen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, toiminimi saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin.
• Jos yrityksen liikevaihto on yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta.

Arvonlisäveron tilitys

Arvonlisävero tilitetään verottajalle kerran verokaudessa, eli kuukausittain OmaVero-palvelussa, viimeistään kuun 12. päivänä. Liikevaihdon ollessa alle 30 000 euroa, voidaan arvonlisävero tilittää kerran vuodessa. Mikäli liikevaihto on alle 100 000 euroa, voidaan maksu suorittaa neljännesvuosittain. Pidemmän maksuvälin saa vain hakemalla yritykselle pidennettyä verokautta.

Ansiotulovero ja pääomavero

Toiminimiyrittäjä maksaa yrityksen tuloksesta aina ansiotuloveroa. Lähtökohtaisesti toiminimen tuloksesta tulee maksaa sekä ansiotulo- ja pääomatuloveroa, mutta usein varsinkin aloittavan toiminimiyrittäjän kannattaa vaatia veroilmoituslomakkeessa pääomatuloveron alaista osuutta laskettavaksi 0 prosenttiin. Tällöin toiminimen tulos (ei liikevaihto) verotetaan kokonaisuudessaan ansiotuloina, joka on kannattavaa siihen asti, kun toiminimiyrittäjän ansiotuloveroprosentti pysyy alhaisempana kuin pääomaveroprosentti.

Pääomaveron osuus tuloksesta on oletuksena 20% vuotuinen tuotto edellisen vuoden nettovarallisuudesta, josta maksetaan aina 30% pääomaveroa 30 000 euroon saakka ja 34% tämän ylittävästä osuudesta. Kuten yllä mainittu, pääomatuloveron osuutta kannattaa vaatia alennettavaksi, mikäli ansiotuloveroprosentti alittaa 30%. Jos taas vuoden ansiotulot ovat niin suuret, että ansiotulon veroprosentti ylittää 30%, kannattaa pääomaveron osuudeksi valita 20% tai 10%.

Nettovarallisuus = yritys- ja elinkeinotoimintaan liittyvät varat - yrityksen velat + 30% henkilöstölle maksetuista palkoista

Toiminimiyrittäjän nettovarallisuuteen lasketaan mukaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat, kuten kaikki liiketoimintaan kuuluvat rahanarvoiset tavarat, työkoneet, kiinteistöt, kalusto, myyntisaamiset ja kassavarat.

Toiminimen kannattaa huomioida verotuksen suunnittelussa, että toiminimiyrittäjää verotetaan kaikkien ansio- ja pääomatulojensa perusteella. Yritystoiminnan lisäksi muut tulot, kuten päätyöstä saatu palkka, vaikuttaa verotukseen. Toiminimiyrityksen tulos huomioidaan kokonaisuudessa, sillä toiminimiyrittäjä ei voi nostaa yrityksestään palkkaa vaan tekee yksityisottoja. Lue lisää toiminimen palkasta, eli yksityisotoista.

Ennakkoveron maksaminen

Toiminen ansiotulovero maksetaan ennakkoon, jolloin puhutaan ennakkoveron maksamisesta. Ennakkoveron määrä perustuu siihen, kuinka suureksi arvioit liiketoimintasi tuloksen toiminimeä perustaessasi.

Ennakkoveron määrän arviointi

Aloittavan yrittäjän kannattaa arvioida vuoden tuloja maltillisesti ja tarvittaessa pyytää lisää maksueriä tulojen kasvaessa arvioitua suuremmiksi. Muuten toiminimi joutuu maksamaan ylimitoitettua ennakkoveroa koko vuoden. Nämä saa toki aikanaan takaisin veronpalautuksina, mutta voi olla suuri kuluerä pienen yrityksen toiminnassa. Mikäli veroja ei ole maksettu riittävästi, maksetaan puuttuvat summat täydennys- tai jäännösveroina. Ennakkoveron määrän arviointi onnistuu helposti Verohallinnon veroprosenttilaskurilla.

• Älä huomioi yrittäjävähennystä, sillä laskuri tekee sen puolestasi.
• Syötä toiminimen arvioitu tulos (ei liikevaihto) kohtaan ”Ennakkoveron alaiset ansiotulot”.
• Saat arvion veron määrästä viimeisellä sivulla kohdassa “Laskelma veroista ja maksuista”.
• Voit päätellä ennakkoveron maksuerien määrän sen kokonaismäärästä

Mikäli arvioitu tulo on niin pieni, että verotettava summa on alle 170€, ennakkoveroa ei makseta ja verot lasketaan lopullisessa verotuksessa. 170€ ylittävät verot maksetaan seuraavasti:

Mikä on ennakkoperintärekisteri?

Toiminimen verotukseen ja ennakkoveroihin liittyy ennakkoperintärekisteri, johon voi ilmoittautua yritystä perustaessa. Yksinkertaisesti rekisteriin kuuluminen osoittaa, että yrittäjä huolehtii ennakkoverojen maksamisesta itse, eikä asiakkaan tarvitse tehdä maksamastaan työstä ennakonpidätystä.

Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen on vapaaehtoista, mutta kannattavaa lähes jokaiselle toiminimelle. Rekisteriin kuuluminen luo uskottavuutta asiakkaille ja kumppaneille. Ennakkoperintärekisterissä merkattu yritys viestii asiakkailleen kantavansa vastuun veroistaan.

Toiminimen kulujen vähennykset verotuksessa

Toiminimen kannattaa hyödyntää verotuksessa kaikki mahdolliset vähennyskelpoiset kulut. Näin yrityksen tulos pienenee ja toiminimen veron määrä lasketaan pienemmästä summasta ja maksettava vero on euromääräisesti pienempi.

Toiminimi voi vähentää verotuksessa esimerkiksi seuraavat kulut:

• Ajoneuvokulut
• Edustuskulut
• Koulutus
• Matkakulut
• Markkinointi
• Ohjelmistot ja verkkopalvelut
• Yrityksen perustamismenot

Toiminimiyrittäjillä on myös yrittäjävähennys, joka on 5% yrityksen tuloksesta. Verottaja laskee tämän vähennyksen, eli sitä ei tarvitse ilmoittaa erikseen. Lue lisää yrityksen kuluista ja niiden vähennyksistä.

Toiminimen veroilmoitus

Toiminimiyrittäjän on annettava veroilmoitus sekä elinkeinotoimintana, että henkilöasiakkaana. Elinkeinotoiminnan veroilmoituksella ilmoitetaan yritystoimintaan liittyvät tuotot ja kulut.

Veroilmoitus jätetään kerran vuodessa Verohallinnon ilmoittamaan viimeiseen palautuspäivään mennessä. Toiminimen on jätettävä elinkeinotoiminnan veroilmoitus, vaikka yrityksellä ei olisi ollut liiketoimintaa verovuonna. Toiminimiyrittäjän on hyvä muistaa, että puolison on jätettävä henkilökohtainen veroilmoitus samassa aikataulussa, vaikka hän ei olisi osallistunut yrityksen toimintaan.

Lopuksi

Verotus tuntuu usein monimutkaiselta, mutta verokiemuroihin saa varmasti apua; verottajalle voi soittaa aina tarvittaessa kysyäkseen neuvoa. Jokaisen yrittäjän on hyvä perehtyä yrityksen talouteen ja verotukseen, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Hyvä kirjanpitäjä on arvokas kumppani toiminimiyrittäjälle, joka ei halua taklata verotusta yksin.

Lue myös lisää blogeja aiheesta yrityksen talous.