Yrittäjän palkka – Huomioi nämä asiat
Miten hyvin yrittäjä voi tienata ja mitä asioita olisi syytä huomioida yrittäjän palkkaa laskettaessa?
Monelle aloittavalle yrittäjälle tai yrityksen perustamista harkitsevalle voi olla vaikeaa hahmottaa, miten yrittäjän palkka muodostuu ja mitä kaikkia vähennyksiä tulisi ottaa huomioon lopullista käteen jäävää palkkaa laskettaessa.
Sisältö:
Miten yrittäjän palkka lasketaan?
Yrittäjän palkan sivukulut ja vähennykset
Yrittäjän sairasloman palkka
Toiminimen vs. osakeyhtiön palkka
Muuta huomioitavaa yrittäjän palkasta
Miten yrittäjän palkka lasketaan?
Raha, jonka yrittäjä laskuttaa asiakkaaltaan, ei koskaan sellaisenaan siirry yrittäjälle vaan yritystoimintaan liittyy runsaasti pakollisia menoja. Toimialasta ja yrityksen kuluista riippuen yrittäjälle jää yleensä käteen noin 30-50% siitä, mitä hän on tehdystä työstä kokonaisuudessaan laskuttanut. Yrityksen liikevaihto ei siis kerro yrittäjän ansioista vielä mitään.
Aloittelevan yrittäjän kannattaa aloittaa miettimällä ensin millaista nettotuloa havittelee tai tarvitsee, jotta yritystoiminta on kannattavaa ja sillä voi elättää itsensä. Kun tämä summa on tiedossa, on helpompi miettiä millaiseen laskutukseen yrityksen sitten tulisi toiminnallaan päästä. Jos laskutettava summa tuntuu yrityksen alkumetreillä vaikealta saavuttaa, voi yrittäjä turvautua lisäksi ulkopuoliseen yritysrahoitukseen.
Yrittäjän palkan sivukulut ja vähennykset
Yritystoimintaan liittyy monenlaisia kuluja, joista verot ovat luonnollisestikin suurin yksittäinen huomioitava kuluerä yritykselle. Yrittäjän palkan vähennykset voivat tarkoittaa niin yrityksen veroja, kuin itse maksettavaan palkkaan liittyviä sivukuluja, jotka kaikki vaikuttavat siihen, kuinka paljon yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa.
Arvonlisävero ja tulovero
Arvonlisävero on niin sanottu välillinen vero eli se lisätään tuotteen tai palvelun hintaan ja maksetaan kokonaisuudessaan valtion kassaan. Arvonlisävero siis käytännössä vain kiertää yrityksen kautta verohallintoon. Silti se voi tuntua yrittäjälle ylimääräiseltä kululta siinä vaiheessa, kun arvonlisäverot on laskutettu asiakkaalta ja ne pitää tilittää yrityksen kassasta eteenpäin.
Yrittäjän tulovero on yrityksen tuloksesta maksettava vero. Tuloveroa maksetaan suhteessa yrityksen tulokseen ja se maksetaan yleensä ennakkoveroina tilikauden arvioidun tuloksen mukaan.
Yrittäjän oman palkan sivukulut
Yrittäjän omasta palkasta perittävät maksut, eli sivukulut ovat sairausvakuutusmaksu. YEL-vakuutettuun yrittäjän sairausvakuutusmaksu määräytyy yrittäjälle maksettavan palkan perusteella.
Yrityksen muut kulut
Verotuksen ja palkan sivukulujen lisäksi, yrityksellä on usein paljon muitakin kuluja, jotka tulee huomioida ennen palkanmaksua.
- Lakisääteiset vakuutukset, YEL-vakuutus eli pakollinen yrittäjän eläkevakuutus
- Työntekijöiden palkka ja palkan sivukulut
- Muut vakuutukset, kuten tapaturma- tai vastuuvahinkovakuutus
- Kirjanpitokulut
- Toimitilakulut
- Markkinointikulut
- Materiaalit ja tarvikkeet
- Auto
Yrittäjän kannalta positiivinen asia on, että monet yritystoimintaan liittyvät kulut voidaan kirjata yrityksen kirjanpitoon ja saada siten verotuksessa vähennettäväksi. Pääasiallinen sääntö on, että vähennyskelpoisiksi lasketaan sellaiset kulut, jotka ovat aiheutuneet yrityksen tulon hankkimisesta ja sen säilyttämisestä. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi yritystoiminnassa käytettävät laitteet, kuten puhelimet ja tietokoneet, markkinointi- ja edustuskulut sekä matkakulut. Yrityksen kulujen hahmottamisessa auttaa hyvä liiketoimintasuunnitelma ja myyntilaskelmat.
Yrittäjän sairasloman palkka
Yrittäjän sairastuminen voi vaikuttaa yrityksen talouteen negatiivisesti. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy YEL-vakuutuksen eli yrittäjän eläkevakuutuksen työtulon perusteella. Tämän vuoksi on hyvä varmistaa, että yrittäjän työtulot ilmoitetaan mahdollisimman realistisesti.
Yrittäjällä on oikeus saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa, jota maksetaan, kun henkilön työkyvyttömyys on kestänyt vähintään omavastuuajan. YEL-vakuutetuilla yrittäjillä omavastuuaika on sairastumispäivä. Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä ja sen hakemisen edellytyksenä on lääkärintodistus. Sairauspäivärahaa maksetaan saman sairauden perusteella enintään 300 arkipäivältä ja sitä tulee hakea Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.
Toiminimen vs. osakeyhtiön palkka
Kun kyseessä on yksityinen elinkeinoharjoittaja eli yritysmuotona on toiminimi, ei yrittäjä nosta itselleen varsinaista kuukausipalkkaa vaan hän voi vapaasti siirtää rahoja yritystililtä itselleen aina tarpeidensa mukaan. Tällöin toiminimen palkka ei ole perinteistä rahapalkkaa ja siirrot merkitään kirjanpitoon. Siirroista ei makseta veroja vaan toiminimiyrittäjä maksaa kuukausittaista ennakkoveroa sen mukaan, mikä on yrityksen koko vuoden arvioitu verotettava tulo. Mikäli lopullinen verotettava tulo on pienempi kuin aiemmin on arvioitu, saa yrittäjä veronpalautuksia. Sen sijaan, jos tulos on odotettua suurempi, tulee yrittäjälle myöhemmin maksettavaksi jäännösveroa. Toiminimiyrittäjän kannattaakin vuoden mittaan seurata yrityksen tulosta ja tarvittaessa korjata ennakkoverojen suuruutta lähemmäs todellisuutta.
Toiminimiyrittäjän on hyvä huomioida myös se, että vaikka hän ei vuoden mittaan nostaisi kaikkea yritystilille kertynyttä rahaa yksityissiirtoina itselleen vaan jättäisi osan nostamatta, maksaa hän silti tuloveroa koko summasta. Lue lisää toiminimen verotuksesta.
Jos yritysmuotona on osakeyhtiö, nostaa osakas rahan palkkana ja mahdollisina osinkotuloina. Osakeyhtiön verotus poikkeaa toiminimen verotuksesta, joten kannattaa selvittää kumpi yhtiömuoto on oman toiminnan kannalta järkevämpi ja huomioida palkan maksu jo yritysmuodon valinnassa.
Muuta huomioitavaa yrittäjän palkasta
Mikäli yrittäjä itse on yrityksen ainoa työntekijä, kannattaa huomioida että yritys ei tuota laskutettavaa tuloa lainkaan esimerkiksi silloin, kun yrittäjä lomailee tai sairastuu. Toisin sanoen tällaiset jaksot ovat yrittäjälle palkattomia. Jos toiveena on pitää kuukauden mittainen kesäloma ja parin viikon talviloma, tulisi koko vuoden tuloskin tehdä noin kymmenessä kuukaudessa tai hankkia sen verran lisärahoitusta muualta, että lomailukin onnistuu. Myös yritykset, joiden toimiala on altista kausivaihteluille tai projektiluontoista saattavat tarvita ainakin aluksi yritysluottoa kattamaan huonompia kuukausia.